Retkellä ruokailu on päivän kohokohta. Sen eteen on usein nähty paljon vaivaa jo kotoa lähdettäessä. On valittu etukäteen keittovälineet, astiastot, ruoka-aineet sekä selvitetty retkikaverien ruokailutottumukset. Oltiin sitten päiväretkellä tai arktisella vaelluksella, niin vaivannäön palkitsee herkullinen hetki lämpimän aterian parissa.
Hyvä retkiruoka on kevyttä kantaa, helposti valmistettavaa sekä ravitsevaa. Lisäksi ainesten tulee mahtua pieneen tilaan. Päivä- tai viikonloppuretkellä näistä periaatteista voidaan tinkiä: mukaan voidaan ottaa myös säilykkeitä ja valmisruokia. Lyhyellä retkellä repussa on yleensä tilaa ja ensimmäiseksi ateriaksi käy vaikkapa kotona valmiiksi lämmitetty keitto ruokatermoksessa.
Useamman päivän retkillä monesti päivämatkat ovat pitempiä ja vaatimukset niin varusteiden tilavuuden kuin painonkin suhteen kasvavat. Keittoastioiden vähetessä useiden ruokalajien aterioista joudutaan luopumaan ja tilalle astuvat yksinkertaiset pataruoat kuivattuine jauhelihoineen sekä erilaiset puurot ja kiisselit. Yleensä ottaen pyritään poistamaan vesi kaikista ruoka-aineista. Samalla kun niiden paino pienenee myös niiden säilyvyys yleensä paranee. Viikon vaelluksen normaali päiväannos painaa noin yhden kilon, eikä vitamiineja tai energia-arvoja tarvitse vielä varsinaisesti laskea. Yleensä riittää kun tietää etukäteen, että ruoka on ravitsevaa ja vatsa tulee täyteen.
Useiden viikkojen vaellukset ovat ruokienkin suhteen aivan omaa luokkaansa. Tämän tyyppisiä retkiä tehdään useimmiten vuoristoissa, napa-alueilla tai Grönlannissa, paikoissa, missä olosuhteet ovat erittäin vaativat. Kylmyyttä, tuulta ja edessä olevaa matkaa vastaan taistellaan ruoan turvin.
Kun Petri Mäkelä ja Petri Vuorenmaa lähtevät toukokuussa 2003 hiihtämään Grönlannin massiivisen jäätikön halki, on molemmilla perässään satakiloiset ahkiot, joista kummassakin on 50 kg ruokaa. Päivän ruoka-annos painaa keskimäärin 1,2 kg ja koostuu 16-18 eri aineosasta, hieman päivän menusta riippuen. Kaikki ruoka-aineet ovat jauheita, hiutaleita tai ryynejä, lukuun ottamatta suklaata, voita ja juustoa, joiden vesipitoisuus sallitaan niiden korkean energiapitoisuuden vuoksi. Viiden viikon aikana ruokiin ja juotavaksi sulatetaan lumesta yli 500 litraa vettä.
Vuorokausiannoksen keskimääräinen energiapitoisuus on huikeat 21000 kJ. Tämän energian turvin arktinen vaeltaja selviytyy pitkistä taipaleista ja pysyy lämpimänä niin päivän myrskyissä kuin yön pakkasissa. Kotikonstein vastaava energiamäärä saadaan syömällä esimerkiksi 35 lautasellista kaurapuuroa tai juomalla 11 litraa kevytmaitoa. Mainittujen vaeltajien normaali energiankulutus kotioloissa on noin 10000 - 12000 kJ vuorokaudessa.
Tärkeimmät huomioon otettavat ravintoaineryhmät ovat: hiilihydraatit, rasvat, proteiinit, vitamiinit, kivennäisaineet ja vesi. Rasvat kuuluvat raskaiden vaellusten ruokalistalle korkean energiapitoisuutensa takia; niissä on energiaa yli kaksinkertainen määrä hiilihydraatteihin ja proteiineihin verrattuna. Rasvat ainoana energialähteenä kuitenkin heikentävät suorituskykyä. Normaalisti hiilihydraatit tuottavat noin 55%, rasvat 30% ja proteiinit 15% energiatarpeesta. Hiilihydraatit pitävät siis yllä hyvää suorituskykyä, joten niiden nauttiminen pitkin päivää, etenkin vaeltamisen aikana on tärkeää. Proteiinien normaalia runsaampi käyttö on suositeltavaa kylmissä oloissa, sillä ne toimivat hyvin polttoaineena kehon lämmöntuotannossa. Niitä tarvitaan lisäksi kudosvaurioiden korjaamiseen.
Vitamiinien ja kivennäisaineiden tärkeimpiä tehtäviä ovat rasvojen ja hiilihydraattien muuttaminen energiaksi sekä ruoansulatuksesta huolehtiminen. Tärkeitä tehtäviä ovat myös kudosvaurioiden korjaaminen, tulehdusten torjunta sekä henkisen vireyden ylläpito. Arktisten retkien ruokavalio sisältää lähes poikkeuksetta hyvin vähän vitamiini- ja kivennäisainepitoista ravintoa. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että retkien ruokalistalta puuttuvat täysin tuoreet ruoka-aineet kuten hedelmät ja vihannekset. Kymmenen tuntia päivässä ahkiota perässään vetävä retkeilijä kuluttaa kuitenkin vitamiineja ja kivennäisaineita jopa kolme kertaa enemmän kuin normaalisti kotioloissa. Tästä syystä monet tutkimusmatkailijat ja seikkailijat kautta aikojen ovat kärsineet keripukista ja muista puutostiloista, jotka pahimmillaan ovat johtaneet kuolemaan. Nykyään tilanne korjataan monivitamiinitableteilla ja urheilujuomilla.
Arktisille seuduille tehtävän retken keittovälineet poikkeavat normaalin retken välineistä, koska niiden paino pitää minimoida ja tehokkuus maksimoida. Grönlanti 2003 ?retken keittiö on mitoiltaan 43 x 32 x 15 cm, 0,7 mm alumiinista valmistettu laatikko, jonka sisälle mahtuvat kaikki keittopuuhissa tarvittavat välineet. Keitinlaatikko sisältää mm. 5 litran kattilan lumensulatusta varten sekä 3 ja 1,5 litran kattilat ja litran kahvipannun. Keittäminen tapahtuu MSR:n Expedition monipolttoainekeittimellä, joka on kiinnitetty polttoainepulloineen laatikon sisälle. Polttoaineena käytetään erikoispuhdistettua valopetrolia, jota otetaan matkalle mukaan parikymmentä litraa viiden litran säiliöissä. Lisäksi keitinlaatikko sisältää kahvoja, kauhoja, tiskiharjan ja hyvin pienen astian astianpesuainetta. Pesuainetta ei liiemmin tarvita, koska pakkasella astioita ei yleensä pestä; edellisen ruoan tähteet siirtyvät energioineen seuraavaan ateriaan. Retkikeittiön tärkein periaate on, että se on toimintavalmis heti kun laatikko avataan.
Useita viikkoja kestävien retkien vuorokausirytmin on oltava täsmällinen. Vuorokaudessa tehdään työtä 10 tuntia ja nukutaan 10 tuntia. Sekä illalla että aamulla on käytettävissä kaksi tuntia ruoanlaittoon.
Ensimmäinen tehtävä aamulla on keittimen sytyttäminen. Monipolttoainekeitin vaatii aina esilämmityksen, joten tämä tehtävä ei ole niitä mieluisimpia, varsinkin jos pakkasta on yli 30 astetta. Keittimen sytyttyä on heti ryhdyttävä lumensulatustalkoisiin. Tässä vaiheessa teltan sisälämpötila on keittimen ansiosta yleensä noussut jo siedettäviin lukemiin.
Heti kun riittävä määrä vettä on saatu sulatettua, laitetaan kauraryynit ja mustikkakeittojauhe kattilaan vettymään. Mustikkapuuron kiehahdettua se siirretään sivuun kannen alle hautumaan ja jatketaan lumen sulatusta toisella astialla, sillä aamun tehtäviin kuuluu myös lounaan valmistaminen ruokatermospulloihin. Puuron valmistuttua se nautitaan näkkileivän, voin ja sokerin kera. Lopuksi kupillinen kahvia takaa yleensä ainakin sen, että toisensuuntaiset aamutarpeet teltan ulkopuolella on tehtävä ennen liikkeellelähtöä.
Lounastauko pidetään 4-5 tunnin kuluttua lähdöstä. Kelistä riippuen joko pystytetään teltta tai syödään ulkona ahkioiden päällä. Ruokatermospulloihin on aamulla valmistettu esimerkiksi lämminkuppijauheilla terästettyä perunamuusia. Työpäivän aikana nautitaan lisäksi 1,5 litraa kaakaota, 0,75 litraa urheilujuomaa sekä 100 g suklaata.
Illan tullen leirissä valmistetaan lähes poikkeuksetta pataruokaa, joka sisältää kuivattua jauhelihaa, makaronia tai riisiä sekä pussillisen kaupoista valmiina saatavia einespata-aineksia. Padan hautumisen aikana sulatetaan jälleen lunta seuraavan päivän juomisiksi termospulloihin. Padan lisukkeena nautitaan näkkileipää, voita, juustoa ja meetvurstia. Jos intoa riittää, juodaan ennen nukkumaan menoa vielä iltakahvit kekseineen arktisen tähtitaivaan alla.
Näillä eväillä Petri Mäkelä ja Petri Vuorenmaa lähtevät ylittämään toukokuussa 2003 Grönlannin jäätikköä. Voit seurata retken valmistelua, suunnittelua ja aikanaan edistymistä jäätiköllä osoitteessa www.gronlanti2003.com.
Ruokalista (yhden hengen)
|
Kauppalista (kahdelle)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||