Päiväkirja

18.4.2008

sijainti:61 10.08 N, 45 24.21 W
matka: 0 km
matka yht: 0 km
korkeus: 20 m
lämpötila: 10
tuuli: 4 m/s

Niimpä alkoi miesten matka kohti tuntematonta. 16.4. aamutuimaan Tampere-Pirkkalan lentokentällä tapasimme vielä muutamia sukulaisia, sekä Klaus Klemolan, joka toi läksiäisiksi matkalukemista. Kohti kylmempää -näytelmän käsikirjoituksen. Kööpenhaminan kentältä annoimme vielä muutaman haastattelun ja valmistauduimme vastaanottamaan Grönlannin kylmyyden. Yhdeksän tuntia lähdöstä laskeuduimme jo kohti Narsarsuaqin kenttää jäätiköiden yli ja ilme meni vakavaksi, kun näimme millaiset jääröykkiöt meillä on vastassa. Samoin lumi oli käytännössä sulanut maa-alueilta. Vielä koneen kapteeni ilmoitti Narsarsuaqin lämpötilaksi + 10 astetta ja tajusimme suunnitelmien menevän aivan uusiksi.

Alkuperäinen ajatuksemme oli lähteä hiihtämään hotellin edestä kaksimetrisissä hangissa, mutta nyt saimmekin ihastella melkeimpä kesäistä seutua edessämme. Tosin vaikka olemmekin täällä noin Helsingin leveyspiireillä, niin maisema on kuin lapista melkein puuttomalta seudulta.

Tajusimme pian, että meillä on muutama vaihtoehto aloittaa matka. Kantaa kaikki tavarat n. 6 km matka jäätikön reunalle ja aloittaa matka noin viikon roudaamisella kuivalla maalla. Olettaen tietysti, että jäävirta jota lähtisimme olisi kuljettavissa ilman talvilumen peittämää kantta. Näitä miettiessa ja selvitettäessä meni keskiviikko ja päätimme illalla lähtevämme seuraavana päivä jäätikön reunalle ja tekevämme päätösen siellä sen kunnosta riippuen. Päivän sekalaisuutta lisäsi väsymyksen ja aikaeron lisäksi se, että ensiksi selvitettyämme jonkin seikan otimme sen ikään kuin uudestaan videolle kuvaajamme Ari Ranniston toimesta. Niimpä selvitimme asiat yleensä kahteen tai kolmeen kertaan. Keskiviikon kuluessa selvisi myös, että rahtimme saapuisi tänne vasta lauantaina.

Torstai aamuna lähdimme matkaan jo ani varhain. Menomatka jäätikön reunaan tehtiin myös kahteen kertaan kuvauksen takia ja nauroimme asian hullunkurisuutta. Luulen, että Rannistolla on materiaalia kohta jo pitkään elokuvaan kaikkine Narsarsuaqin historioineen ja meidän henkisen kasvamisen lausuntoineen. Viisi tuntia lähdöstä (kolmena ottona) saavuimme mannerjäätikön reunaan ja totesimme melko pian, että jos aloitamme matkan tästä, niin olemme parin kolmen viikon kuluttua jo lähellä lumista jääkantta. Mukaan lukien kuivan maan rahtaukset. Niin teimme päätösen aikataulusta. Järjestämme rahdit lauantaina hangaariin lentokentälle. Pakkaamme tavaroita sen ja seuraavan päivän ja lähdemme maanantai aamuna klo 8 helikopterilla 15 minuutin päähän kentältä. Pääsemme ehkä 30 kilometrin päähän ja jo luultavasti lumisille alueille.

Seuraava päivitys maanataina toivottavasti jo matkan päältä. Tunnelmat on kaikesta huolimatta hyvät ja alamme pikkuhiljaa saavuttaa sitä asennetta hitaaseen etenemiseen, mitä tuolla ylhäällä tulemme tarvitsemaan.